 |
| Palestiina-paneeli keräsi mukaan seitsemän kansalaisjärjestöä Suomen sosiaalifoorumiin 20.4.
Kuva Iida Ylönen
|
Suomen sosiaalifoorumissa 20.4. Helsingissä Arbiksella käytiin keskustelua Lähi-idän kipupisteistä ja suomalaisen Palestiina-solidaarisuuden laajentamisesta.
Paneeliin osallistui seitsemän kansalaisjärjestön edustajat; Suomen Palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen puheenjohtaja Sadek Elwan,
Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro,
Arabikansojen ystävyysseuran puheenjohtaja Ilona Junka, Psykologien sosiaalisen vastuun Kirsti Palonen,
Taiteilijoiden rauhanjärjestön PANDIN toimittaja Jaana Kanninen,
ICHDin Johannes Hautaviita ja
Vasemmistonuorten Sampo Rapeli.
Keskustelun puheenjohtajan toimi Palestiina-foorumin ja PANDIN aktiivi JP Väisänen
Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro,
Arabikansojen ystävyysseuran puheenjohtaja Ilona Junka, Psykologien sosiaalisen vastuun Kirsti Palonen,
Taiteilijoiden rauhanjärjestön PANDIN toimittaja Jaana Kanninen,
ICHDin Johannes Hautaviita ja
Vasemmistonuorten Sampo Rapeli.
Keskustelun puheenjohtajan toimi Palestiina-foorumin ja PANDIN aktiivi JP Väisänen
 |
Arabikansojen ystävyysseuran puheenjohtaja Ilona Junka Palestiina-paneelissa (oikella) PANDIN Jaana Kanninen (vasemmalla )
kuva Iida Ylönen
|
Niin sanottu Rauhanprosessi
Arabikansojen ystävyysseuran puheenjohtaja Ilona Junka esitti alkuun huolensa siitä, että kaikki merkit viittaava mahdolliseen Israelin ja Yhdysvaltojen mahdolliseen valmisteluun ja hyökkäykseen Syyriaan. Tällä olisi koko alueelle tuhoisat seuraukset.
Junkan mielestä maailman falski suhtautuminen Palestiinan tulevaisuuteen on keskeinen asia johon tulee suomalaisessa kansalaisjärjestökeskustelussakin puuttua.
On nostettava esille myös kysymys rauhan prosessiksi nimetty hanke joka Palestiinalaisesta perspektiivistä ei ole millään edistänyt rauhaa. Junkan näkökulmasta ensiksi olisi saatava aseet vaikenemaan kokonaan ennen kuin voidaan aloittaa tasapuolista rauhanprosessia.
Samoin Jerusalemin kysymystä ja Palestiinalaisalueiden sirpaloitumista tulee avata laajemmalla kansalaiskeskustelulla.
Junkan mielestä maailman falski suhtautuminen Palestiinan tulevaisuuteen on keskeinen asia johon tulee suomalaisessa kansalaisjärjestökeskustelussakin puuttua.
On nostettava esille myös kysymys rauhan prosessiksi nimetty hanke joka Palestiinalaisesta perspektiivistä ei ole millään edistänyt rauhaa. Junkan näkökulmasta ensiksi olisi saatava aseet vaikenemaan kokonaan ennen kuin voidaan aloittaa tasapuolista rauhanprosessia.
Samoin Jerusalemin kysymystä ja Palestiinalaisalueiden sirpaloitumista tulee avata laajemmalla kansalaiskeskustelulla.
Nuoret, asekauppa ja EU
Suomen Palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen puheenjohtaja Sadek Elwan listaa nuorisoperspektiivin, asekaupan ja EU:n kolmen kärki kysymyksen listaan joihin suomalaisessa Lähi-itä keskustelussa on puututtava ja tehtävä uusia avauksia.
 |
Psykologien sosiaalisen vastuun Kirsti Palonen (oikella) AKYSin Ilona Junka (keskellä) Pandin Jaana Kanninen (vasemmalla)
Kuva Iida Ylönen
|
Libanon ja Syyria Palestiina asioita
Psykologien sosiaalisen vastuun Kirsti Palonen jaotteli Lähi-idän kipupisteet kolmeen kategoriaan. Yhtäältä psykologisesta perspektiivistä on todettava, että palestiinalaisten vahva puutteiden perspektiivi. Palonen puhuu palestiinalaisten reikäisestä identiteetistä.
Toiseksi Palonen nostaa esiin maantieteen luomat haasteet. Gaza, Libanon ja Syyria ovat myös Palestiina-kysymyksiä. Palestiinalaisten pakolaisten ihmisoikeustilanne esimerkiksi Libanonissa ja sotaa käyvässä Syyriassa on olematon.
Kolmanneksi Palonen mainitsee lasten ja nuorten tilanteen ja mainitsee esimerkkejä väestöpainotuksista. Esimerkiksi Gazassa on 50 % väestöstä alle 18-vuotiaita.
 |
| Taiteilijoiden rauhanjärjestön PANDIN Jaana Kanninen (vasemmalla) ja AKYSin Ilona Junka (oikella)
Kuva Iida Ylönen
|
Taiteilijoiden residenssihanke tiedotus sokeutta vastaan
Taiteilijoiden rauhanjärjestö PANDIN- jäsen, toimittaja Jaana Kanninen nosti tiedottamisen haasteen esille Lähi-idän kipupisteistä yhtenä keskeisenä haasteena ja asian josta tulisi suomalaisessa kansalaisjärjestökentässä keskustella. Kannisen mukaan nyt vallitsee eräänlainen tiedotus sokeus Lähi-idän asioissa.
Toisaalta tiedottamisen haasteellisuus ei Kannisen mukaan kohdistu vain Palestiina-kysymykseen vaan on globaalimpi ongelma. On selkeästi tarvetta toisenlaiselle Lähi-idän tiedolle. On voitava avata Lähi-idän kysymyksiä syvällisemmän ymmärtämisen kautta.
Tähän tiedottamisen haasteeseen taiteilijoiden rauhanjärjestö PAND pyrkii luomaan Palestiinaan taiteilijoiden ja kirjoittajien residenssin. Taiteilijat ja kirjoittajat toisivat varmasti Suomeen tarpeellista ihan toisenlaista ymmärrystä Lähi-idän tilanteesta kun voivat perehtyä residenssiprosessin aikana alueen todellisuuteen ja arkeen.
Toisaalta tiedottamisen haasteellisuus ei Kannisen mukaan kohdistu vain Palestiina-kysymykseen vaan on globaalimpi ongelma. On selkeästi tarvetta toisenlaiselle Lähi-idän tiedolle. On voitava avata Lähi-idän kysymyksiä syvällisemmän ymmärtämisen kautta.
Tähän tiedottamisen haasteeseen taiteilijoiden rauhanjärjestö PAND pyrkii luomaan Palestiinaan taiteilijoiden ja kirjoittajien residenssin. Taiteilijat ja kirjoittajat toisivat varmasti Suomeen tarpeellista ihan toisenlaista ymmärrystä Lähi-idän tilanteesta kun voivat perehtyä residenssiprosessin aikana alueen todellisuuteen ja arkeen.
 |
| ICADin Johannes Hautaviita (oikealla) Palestiina-paneelissa Sampo Rapeli ( kuvassa vasemmalla)
Kuva Iida Ylönen
|
Kauppapolitiikkaa ja EU
ICADin Johannes Hautaviita nostaa Lähi-idän kipupisteiksi suomalaiseen keskusteluun EU-politiikan, kauppapolitiikan , Israelin vaalien joissa siirtokuntakeskustelua ei ole ollut nimeksikään.
Hautaviita valotti, että Suomi on niiden 13 EU-jäsenvaltion mukana jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen jolla merkitään kaikki Israelin siirtokunnissa valmistamat tuotteet.
Hautaviita valotti, että Suomi on niiden 13 EU-jäsenvaltion mukana jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen jolla merkitään kaikki Israelin siirtokunnissa valmistamat tuotteet.
 |
| Vasemmistonuoren Sampo Rapeli Palestiina-paneelissa Suomen sosiaalifoorumissa 20.4.2013
Kuva Iida Ylönen
|
Visio Lähi-idän rauhasta ja yhteisestä tulevaisuudesta tarpeen
Vasemmistonuorten Sampo Rapeli katseli Lähi-idän kysymystä tärkeistä ihmisen perspektiivistä ja peräänkuulutti rakentavia näkökulmia keskusteluun siitä miten vaikeista tilanteista ja osapuoliasetelmista huolimatta ihmiset pystyvät kohtaamaan toisensa.
Juutalaiset kohtaisivat rakentavasti muslimeja ja toisinpäin. On tarpeellista löytää tarinoita joissa on yhteisen tulevaisuuden visio.
Rapelin mielestä on myös uskallettava vastustaa Yhdysvaltain liian hallitsevaa roolia Lähi-idässä.
Juutalaiset kohtaisivat rakentavasti muslimeja ja toisinpäin. On tarpeellista löytää tarinoita joissa on yhteisen tulevaisuuden visio.
Rapelin mielestä on myös uskallettava vastustaa Yhdysvaltain liian hallitsevaa roolia Lähi-idässä.
 |
| Suomen Rauhanpuolustajien Teemu Matinpuro (oikealla) Suomen Palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen Sadek Elwan keskellä ja PSV:n Kirsti Palonen (vasemmalla) |
Kohti yhteisiä kampanjoita
Suomen Rauhanpuolustajien Teemu Matinpuro visio suomalaiseen kansalaisjärjestökenttään, ay-liikkeeseen ja laajamittaiseen osallistumiseen "vähän kuin Etelä-Afrikan apartheidin vastaiseen toimintaan" nyt myös Palestiina-kysymyksessä ihan uutta kampanjaa.
Israelin tuotteet boikottiin
Palestiina- paneelissa käytiin kuumaa keskustelua boikottikampanjoista. Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki paneelissa mukana olleet kansalaisjärjestöt kannattivat osallistumista israelilaisten tuotteiden boikottikampanjaan.
Painotuseroja löytyi siitä pitäisikö boikotoida vain siirtokunnissa tuotettuja tuotteita vai tulisiko boikotin koskea selkeästi kaikkia 729-numerolla koodattuja Israelissa valmistettuja tuotteita. Kulttuuriboikottiakin esitettiin.
Painotuseroja löytyi siitä pitäisikö boikotoida vain siirtokunnissa tuotettuja tuotteita vai tulisiko boikotin koskea selkeästi kaikkia 729-numerolla koodattuja Israelissa valmistettuja tuotteita. Kulttuuriboikottiakin esitettiin.
 |
| Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro (kuvassa vasemmalla) Palestiina-paneelissa Suomen sosiaalifoorumissa 20.4. Palestiina-foorumin ja PANDin aktiivi, paneelin puheenjohtaja JP Väisänen (kuvassa oikealla)
Kuva Iida Ylönen
|
Laajeneva Palestiina-solidaarisuus
Vasemmistonuorten Sampo Rapeli hakisi suomalaisen Palestiina-solidaarisuuden laajentamista yhteisistä boikottikampanjoista ja koulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
ICAHDin Johannes Hautaviita keskittyisi asekauppaan ja siirtokuntatuotteiden boikottikampanjoihin.
PANDIN Jaana Kanninen panostaisi enemmän suomalaisten poliitikkojen suuntaan tiedottamista Lähi-idän kysymyksistä ja suomalaisesta Palestiina-solidaarisuudesta ja siihen liittyvästä kansalaiskeskustelusta. Kanninen kannatti kuluttajaboikottikampanjoita ja toivoi tukea taiteilijajärjestön residenssialoitteelle syvällisempien puheenvuorojen saamiseksi suomalaiseen keskusteluun.
Arabikansojen ystävyysseuran Ilona Junka halusi korostaa vuoden sisällä muodostuneen Palestiina-foorumin merkitystä ja totesi että järjestöjen yhteistyön mukana ääni Palestiina kysymyksissä voimistuu.
Psykologien sosiaalisen vastuun Kirsti Palonen esitti lisättäväksi erilaisia kansainvälisen vaihdon hankkeita. Palonen totesi myös että solidaarisuus saattaa syttyä ihan ennalta odottamattomistakin asioista ja kertoi esimerkin FB:ssä syntyneestä hankkeesta jonka oli laukaissut käyntiin tieto keskosvauvan avuntarpeesta.
Suomen Rauhanpuolustajien Teemu Matinpuro on solidaarisuusvoimien yhdistämisen kannalla ja näkee sen haasteena uudet oivaltavat muodot altistaa uusia ihmisiä, ay-liikettä ja muita yhteiskunnallisia toimijoita Lähi-idän faktoille, todellisuudella ja muutoksen tarpeelle.
.JPG) |
Palestiina-paneelin yleisöä 20.4.2013 Suomen sosiaalifoorumissa, Arbiksella, Helsingissä
|
Paneeli innosti yhteistyötä
Tilaisuuden puheenjohtaja JP Väisänen tiivisti käytyä keskustelua toteamalla eräänlaisen suomalaisen ihmeen jo tapahtuneen. Seitsemän kansalaisjärjestöä haluaa tehdä yhteistyötä egoismin ja "kaikki mulle heti"-aikana.
Paneeli haastaa järjestöt jatkamaan yhteistyötä, suunnittelemaan miten tarttua eri järjestöjen jo olemassa oleviin aloitteisiin niin että ne voimistavat sekä aloitetta että uuden solidaarisuustahdon kollektiivia. Ilmassa on enemmän mahdollisuuksia kuin esteitä.
Paneeli haastaa järjestöt jatkamaan yhteistyötä, suunnittelemaan miten tarttua eri järjestöjen jo olemassa oleviin aloitteisiin niin että ne voimistavat sekä aloitetta että uuden solidaarisuustahdon kollektiivia. Ilmassa on enemmän mahdollisuuksia kuin esteitä.
Marraskuun 28. päivä on YK:n Palestiina-solidaarisuuspäivä
Konkreettisesti Palestiina-foorumi alkaa heti lähiviikkojen aikana valmistella ja kutsua mukaan järjestämään marraskuun 28. päivän (YK:n kansainvälinen Palestiina-solidaarisuuspäivä) ympärille tilaisuuksia eri puolilla Suomea.
Väisänen korosti sitä, että Palestiina-foorumi pyrkii solidaarisuuden laajenemiseen ja siihen että se edistää tietoa siitä missä, miten ja milloin Palestiina-solidaarisuudessa suomalaisessa kansalaisjärjestökentällä tapahtuu.
Väisäsen mielestä Palestiina-solidaarisuudella on kaikki mahdollisuus laajeta paneelissakin toivotulla tavalla ja Etelä-Afrikan aparthdeid-kokemuksen innoittamana. Väisänen kehotti muistaa kutsua yksittäisiä ihmisiä, kansalaisjärjestöjä ja erilaisia vaikutuspiirejä mukaan ja olemaan viisas sen suhteen, että yhteistyötä tulisi rakentaa laajalta pohjalta hyväksyen erilaiset uskonnolliset, poliittiset, vähemmistökulttuuriset ja toisenlaiset tavat toimia.
JP Väisänen lopetti tilaisuuden kiittämällä Suomen sosiaalifoorumia puhujalavasta, kaikkia 7 kansalaisjärjestöä asiantuntevista visioista ja koko luokkahuoneen täyttänyttä yleisöä osallistuvat otteesta.
